Bujinkan Shinden Dojo

Ninjutsun historiasta on vaikeaa löytää yhtä selkeää hetkeä jolloin laji sai alkunsa, sillä ninjutsu ja vakoilu ovat kautta aikojen olleet oleellinen osa sodankäyntiä. Voidaan kylläkin kertoa ninjutsun sydänalueen Igan itsenäistymisestä ja ninjojen kotialueen kehityksestä paikaksi, jonne mahtavat sotaherratkaan eivät uskaltaneet mennä satoihin vuosiin. Itsenäisyytensä Igan asukkaat saivat turvattua nerokkaalla politiikalla ja asukkaidensa lähes tarunomaisella soturimaineella.

Heian-kaudesta (794) Kamakura-kaudelle (1185) suurin osa Igasta kuului Todaiji-temppelille, joka sijaitsi Narassa. Alueella asuvat ihmiset olivat suurimmaksi osaksi pakolaisten jälkeläisiä, osa oli sotilaita ja aatelisia, jotka olivat olleet häviävällä puolella yhdessä monista sodista, jotka riivasivat Japania siihen aikaan. Toiset olivat tulleet Kiinasta tai kauempaa Korean läpi sortoa pakoon. 

Igaa ympäröivissä vuorissa asuivat yamabushi- tai shugenja-munkit, jotka harjoittivat eristäytynyttä elämää kehittäen itseään uskonnossa ja taistelutaidoissa.

Muromachi-kaudella(1336-1573) Igan asukkaat itsenäistyivät temppelin ja ruhtinaiden vallasta ja loivat yhtenäisen liiton, Igan kansainvallan.

He valitsivat 12 johtajaa joukostaan ja päättivät pitää tunkeilijat loitolla Igasta. Nämä yhdistivät soturit (samurai/bushi) ja talonpojat taistelemaan valloittajia vastaan.

Johtajat pitivät yhteyttä lähettämällä toisilleen kiertäviä kirjeitä. Niiden kautta he pystyivät tekemään yhteisiä päätöksiä ja jakoivat tietoa kaikista mahdollisista valloittajista. Heidän perustamaansa kansanvaltaa kutsutaan Iga Sookoku ikkiksi joka tarkoittaa Itsenäisten Igan maitten kansainvaltaliittoa.

Asukkaista kehittyi aikansa tehokkaimmat soturit, Iga-ninjat, jotka omasivat erikoistaitoja sodankäynnissä ja vakoilussa.

Ninjoja oli moneksi

Iga ei ollut ainoa paikka jossa ninjoja oli Japanin keskiajalla. Igan vieressä oli Kookan vuoristo ja todellisuudessa alueilla ei ollut juurikaan eroa muuten kun nimellisesti. Iga- ja Kooka-ninjat olivat osana samaa kokonaisuutta.

Monilla hallitsijoilla oli omat erikoisjoukkonsa ja vakoojansa, joita voidaan pitää ninjoina, mutta heidän toimintansa oli yhdessä mielessä hyvin erilaista verrattua Iga-ninjojen toimintaan; lähinnä Iga-ninjat käyttivät taitojaan puolustamaan kotiaan ja perhettään, kun taas daimioiden ninjat edistivät herransa asemaa ja valtaa. Jotkut daimiot eivät edes kouluttaneet ninjojaan, vaan rekrytoivat rosvoja, joilla oli jo ammattinsa puolesta vakoiluun ja muihin hämäriin hommiin tarvittavia taitoja. Vaikka hekin olivat ninjoja, ei voida sanoa, että he olivat läheskään samaa kaliiberia kun Igan ja Kookan alueilla asuvat itsenäiset soturit.

Igan tuho - Tenshoh Iga no ran

Itsenäisyytensä Iga sai säilytettyä kunnes erään dainion vallanhaluinen poika päätti ryhtyä sotajalalle hänen isänsä tietämättä 1575. Oda Nobunagan poika Oda Nobukatu oli kiinnitetty toiseen perheeseen (Kokoushi) 1570, jonka jäsenet nimellisesti hallitsivat Igaa mutta todellisuudessa eivät omanneet yhtään poliittista, sotilaallista tai ekonomista valtaa. Odan poika päätti haluavansa hallita Igaa muutenkin kuin vain nimellisesti ja 1575 hän oli onnistunut nousemaan Kokoushin hallitsijaksi ja murhannut tai vanginnut kaikki klaanin entiset päättäjät.

Hän rakennutti linnan, jota käytti tukikohtana Iga-hyökkäystä varten. Hän hyökkäsi Igaan 10 000 miehan armeijalla 1579, mutta hänen joukkonsa tuhottiin täysin ninjojen käyttämillä sissitaktiikoilla. Nobukatu oli toiminut hänen isänsä tietämättä ja välittömästi valloitusyrityksen jälkeen tämä oli torunut poikaansa: "minua hävettää kutsua sinua pojakseni".

Kaksi vuotta myöhemmin 1581 Oda Nobunaga itse hyökkäsi Igaan 60 000 sotilaalla 6 eri tietä pitkin, saartaen koko alueen. Igassa olleet 9 000 soturia taistelivat urheasti, mutta joutuivat vetäytymään kahteen linnaan, joita he puolustivat kaksi viikkoa kunnes he saivat mahdollisuuden paeta. Oda oli jostain syystä määrännyt tulitauon, jonka aikana lyödyt ninjat pakenivat Igasta. Moni meni Togukawan palvelukseen, joka tulisi myöhemmin hyödyntämään liittolaisiaan laajalti ja he tulisivat jopa pelastamaan hänen henkensä.

Igan tuhon aikana Oda tappoi suuria määriä Igan siviililejä ja häntä yritettiin salamurhata useaan otteeseen. Eräässä yrityksessä hänen saattueesa kuoli mutta hän itse selviytyi naarmutta: hän oli tarkastamassa taistelun jälkeistä solaa, jonka rinteissä oli muutama ninja piilossa itsetehtyjen kanuunoiden kanssa väijymässä häntä. Ammukset osuivat, mutta kuin ihmeen kaupalla vain Oda selvisi iskusta.

Hattori Hanzo ja Togukawa Ieasun salakuljetus

Ennen kuin Togukawa Ieasusta tuli Japanin Shogun meinasi hänen tarinansa loppua lyhyeen, ellei hän olisi turvautunut Igasta paenneihin ninjoihin.

Vuonna 1582 kun Oda Nobunagan kenraalit hyökkäsivät hänen kimppuunsa Akechi Mitsuhiden johdolla joutui hän tekemään seppokun (itsemurhan) ja Akechi yritti kaapata vallan. Silloin Ieasu oli yöpymässä Sakaissa lähellä Osakaa . Hän ja hänen saattueensa kuulivat viime hetkellä vallankaappauksesta ja pääsivät viime tipassa pakoon Akechin joukkoja. Heitä etsittiin ja partioita oli kaikkialla, joten pako takaisin Mikawaan vaikutti mahdottomalta. Iga-ninjojen johtaja Hattori "paholais" Hanzo, joka oli Igan tuhon jälkeen liittynyt Ieasun palvelukseen ehdotti, että he pakenisivat salaisia reittejä Igan ja Kookan kautta, joissa edelleen moni ninja asui vuoriston suojassa.

Hanzo kävi salaa tapaamassa liittolaistaan, Kooka-ninjojen johtajaa Tarao Shirobee-Mitsuhiroa, joka oli halukas tulemaan Ieasun ja hänen vanhojen liittolaistensa Iga-ninjojen apuun. Koska Togukawa oli antanut suojapaikan Iga no ran -taistelun jälkeen ninjoille, olivat Igaan ja Kookaan jääneet ninjat innokkaita tekemään vastapalveluksen. Taroa käytti savumerkkejä kutsuakseen alaisensa aseisiin ja 300 Kooka- ja Iga-ninjan voimin Ieasu saatiin turvallisesti salakuljetettua veneellä Iseen ja sen kautta kahdessa päivässä Mikawaan.
Hanzo komensi 200 Iga-ninjaa Togukawan alaisuudessa ja heidän tehtäviin kuului Edo-linnan vartiointi. Linnasta löytyy vieläkin portti, jonka nimi on Hanzon portti.

Tämä on historiallisesti kuuluisin ninjaoperaatio, koska sen kohteena oli Japanin tuleva hallitsija Togukawa Ieasu. Monet muut ninjojen tehtävät pidettiin salassa ja niistä on mahdotonta nykyään tietää mitään varmuudella. Sen verran tiedetään, että Togukawa hyödynsi ninjojaan myös neuvonantajina ja hänen kehittämänsä salainen palvelu oli muodostettu lähinnä entisistä Iga-ninjoista.

Ninja-perheet jaettiin 3 luokkaan: Jonin eli korkeat ninjat, Chunin eli keskiluokan ninjat ja Genin eli matalat ninjat. Hattori, Momochi ja Fujibyashit olivat korkeita perheitä.

Bansen Shuukain mukaan "korkean tason ninjat ovat erinomaisia sotatoidoissaan, mutta heidän ei tulisi herättää huomiota taidoillaan."
"Heidän ääniään tai hajuaan ei tulisi huomata. Heidän ei tulisi olla kuuluja vahvuudestaan, taidostaan tai rohkeudetaan. Heidän taitonsa ei tulisi näyttää ihmisten tekemiseltä. Heidän tulisi näyttää universumin luomuksilta."
Bujinkanin näkökulmasta tämä on mielenkiintoista sillä Momochi-suvusta on tullut meille Gyokko ryu ja Koto ryu, jotka yhdessä muodostavat ninjutsun aseettoman taistelun perustan.

Erick Ellison