PostHeaderIcon Bujinkanin Koulukunnat

Bujinkan budo taijutsu perustuu moneen vanhaan japanilaiseen sotataidon koulukuntaan, joista varsinaisina Bujinkanin koulukuntina luetellaan yhdeksän ninjutsu- ja samurai-koulukuntaa: Tokagure ryu, Gyokko ryu, Kukishinden ryu, Shinden Fudo ryu, Koto ryu, Gikan ryu, Tagaki Yoshin ryu, Kumogakure ryu ja Gyokushin ryu.

Harjoittelemme kaikkien näiden koulukuntien tekniikoita ja aseita, mutta harjoittelu painottuu Sôken (päämestarin) määrittämään vuoden teemaan, joka on useimmiten jokin näistä koulukunnista.

 


 

Togakure ryu ninpo taijutsu

Koulun perustaja Nishita Daisuke syntyi joko 1161 tai 1162 Shinsyussa, joka sijaitsi lähellä Azuminon provinssia. Hän oli Nishina Yukihiron poika ja isänsä tavoin ensimmäisen varsinaisen Japanin Shogunin (sotilashallitsija) serkun Kiso Yoshinakan palveluksessa. Kiso käytti sodassaan Togakure-vuorta tukikohtanaan. Togakure-vuori oli vaikeakulkuista maastoa, jossa oli usein sankkaa sumua, mikä teki siitä erinomaisen piilopaikan.

Daisuke tutustui Togakure-vuorella askeettiseen Tendai-buddismiin, jota kutsutaan myös shugendoksi. Kiso kuului Minamoto-perheeseen ja hänen lyötyään vihollisensa Tairat hänen oma perheensä hyökkäsi hänen kimppuunsa Kiotossa 1184 Awaza no Kassan taistelussa. Daisuken isä ja Kiso kuolivat taistelussa pakottaen kaikki hänen puolellaan taistelleet pakenemaan. Daisuke pakeni Igaan Kagakure Doshin avustama.

Daisuke tutustui paossa ollessaan Kagakureen, joka oli Hakuun ryu ninjutsun 3 sôke. Hakuun ryu oli yksi alkuperäisistä ninjutsu-tyyleistä, joka kehittyi Ikain opetuksista. Kagakure opetti Daisukelle ninjutsua, ja tämä lisäsi siihen elementtejä shugendosta luoden pohjan uudelle ninjutsu-tyylille. Daisuke muutti nimensä Daisuke Togakureksi, mikä oli yleinen tapa siihen aikaan.

Varsinaiseksi ninjutsu-kouluksi Togakure ryun järjesti sen kolmas sôke Goro Togakure.

Kun koulu siirtyi Toda-perheelle, tyylin opetukset saattoivat sekoittua Kumogakure ryu ninjutsuun, jonka sôkeja Todat olivat.

Tyylin 32 Sôke, Toda Shinryuken, oli johtava opetaja Kobushossa, joka oli shogunaatin sotakoulu.

Kobusho perustettiin helmikuussa 1855. Toda erosi virastaan, koska hänen mielestään sotakoulun oppilaat toimivat vastoin saamaansa opetusta käyttäen taitojaan toisiin japanilaisiin, eikä hän ottanut enää toista virkaa.

Takamatsu on sanonut, ettei lapsena välittänyt Togakure ryun harjoittelusta niin paljon kuin muista tyyleistä, sillä se ei ollut yhtä hauskaa.

 

Togakure sisältää San-po hidenin eli koulun kolme salaista aarretta:

Senban shuriken, jotka ovat nelisakaraisia heittotähtiä. Ne muistuttavat japanilaista puusepän työkalua, jolla poistettiin nauloja - kugi-nukeja. Niitä käytetään erityisesti vastustajan härnäämiseen.

Tegaki tai shukot ovat nyrkkiraudat, joissa on piikit kämmenessä ja joita käytetään sekä taisteluun että kiipeilyn apuvälineenä. Niistä on myös jalkoihin kiinnitettävä versio.

Shindake on bambuputki, jota voidaan käyttää veden alla hengittämiseen tai puhallusputkena.

 

Togakure ryun sôket

Ikai
Hogenbo
Sakabe, Tendo
Hachiryu, Nyodo, Tenei-kausi 1110
Kimon, Hyobei, Ninpei-kausi 1151
Kasumigakure, Doshi
1. Togakure (Nishina) Daisuke, Oho-kausi 1161
2. Minamoto no Kanesada, Shima Kosanta 1180
3. Togakure, Goro 1200
4. Togakure, Kosanta
5. Koga, Kosanta
6. Kaneko, Tomoharu
7. Togakure, Ryuho
8. Togakure, Gakuun
9. Kido, Koseki
10. Iga, Tenryu
11. Ueno, Rihei
12. Ueno, Senri
13. Ueno, Manjiro
14. Iizuka, Saburo
15. Sawada, Goro
16. Ozaru, Ippei
17. Kimata, Hachiro
18. Kataoka, Heizaemon
19. Mori, Ugenta
20. Toda, Gobei
21. Kobe, Seiun
22. Momochi, Kobei
23. Tobari, Tenzen
24. Toda, Nobutsuna Seiryu, Kwanyei-kausi 1624 - 1644
25. Toda, Nobuchika Fudo, Manji-kausi 1658 - 1681
26. Toda, Kangoro Nobuyasu, Tenna-kausi 1681 - 1704
27. Toda, Eisaburo Nobumasa, Hoyei-kausi 1704 - 1711
28. Toda, Shinbei Masachika, Shotoku-kausi 1711 - 1736
29. Toda, Shingoro Masayoshi, Gembun-kausi 1736 - 1764
30. Toda, Daigoro Chikahide, Meiwa-kausi 1764 - 1804
31. Toda, Daisaburo Chikashige, Bunkwa-kausi 1804 - ?
32. Toda, Shinryuken Masamitsu ? - 1907 (s.1824 - k.1909)
33. Takamatsu, Toshitsugu 1907 - 1968 (s.1887 - k.1972)
34. Hatsumi, Masaaki (Yoshiaki) 1968 - (s.1931)


Gyokko ryu Koshijutsu

Tang-dynastian aikana (618 jkr- 907 jkr) Cho Gyokko ja Yo Gyokko lähtivät sotivasta Kiinasta ja saapuivat Japaniin (on mahdollista, että he olivat yksi ja sama ihminen). He toivat mukanaan Gyokko ryun perustan. Legendan mukaan Imperiaalisessa hovissa ollut prinsessa kehitti tekniikat, joissa käytetään nopeita liikkeitä ja tarkkoja iskuja kehon heikkoihin kohtiin. Toisen teorian mukaan hovivartija kehitti tekniikat johtuen pienestä koostaan.

Menetelmä eteni Tang-dynastian aikaan usean ihmisen kautta Japanissa: Ikai, Hogen Tesshun, Sasabe Tendo, Hachiryu Nyubo kunnes järjestelmä siirtyi Tozawa Hakuunsaille, jota pidetään ensimmäisenä varsinaisena sôkena. Häneltä on tullut Bujinkansissa paljon käytetty sanonta Banpen Fugio, joka tarkoittaa 10 000 muutosta, ei yllätyksiä.

Koulun kymmenes sôke Sakagami Taro Kunishige uudelleenjärjesti tyylin ja nimesi sen Gyokko ryu shitojutsuksi. Hän myös järjesti Koto ryun omaksi koulukseen. Myöhemmin nimi muutettiin Kosshijutsuksi. Koulu kulki Momocheille jotka olivat Igan alueella merkittävä ninjaperhe. Momochi Sandayu oli yksi kaikkien aikojen mahtavimmista Iga ryu ninjoista ja oli tämän koulun 15 sôke. Gyokko ryu on Bujinkanin vanhoin koulu ja moni taistelulaji on kehittynyt siitä. Kosshijutsu tarkoittaa vastustajan kaatamista yhdellä sormella. Kosshi viittaa myös sormen luihin ja voidaan käsittää budon perustana.

 

Gyokko ryun yhdeksän sääntöä

Merkki NIN tarkoittaa valtion suojelua jopa hengelläsi.
Unohda itsesi, ole kärsivällinen, äläkä pelkää kuolemaa.
Kun olet vaarassa älä sano tai näytä mitään.
Vahvan vihollisen saapuessa säilytä järkkymätön henki.
Palvele ja suojele mestaria niin kuin sinun tulee vanhempiasi.
Paheet laimentavat sinun tehokkuuttasi.
Humaltuminen vaikuttaa sinun arviokykyysi.
Tuhoa vastustajasi voima, mutta säilytä hänen henkensä.
Älä opeta ilman mestarin lupaa.

 

Gyokko ryun sôket

Ikai
Hogenbo
Tesshun
Sasabe, Tendo
Hachiryu, Nyudo
Tozawa, Hakuunsai
Tozawa, Shozuke
Suzuki, Saburo Shigeyoshi
Suzuki, Gobei
Suzuki, Kojiro Mitsu
Tozawa, Nyudo Geneai
Yamon, Hyoun
Kato, Ryu Hakuun
Sakagami, Goro Katsushige
Sakagami, Taro Kunishige
Sakagami, Kotaro Masahide
Sougyoko, Kan Ritsushi
Toda, Sakyo Ishinsai
Momochi, Sandayu 1
Momochi, Sandayu 2
Momochi, Tanba Yasumitsu
Momochi, Taro Saemon
Toda, Seiryu Nobutsuna
Toda, Fudo Nobuchika
Toda, Kangoro Nobuyasu
Toda, Eisaburo Nobumasa
Toda, Shinbei Masachika
Toda, Shingoro Masayoshi
Toda, Daigoro Chikashige
Toda, Daisaburo Chikashige
Toda, Shinryuken Masamitsu
Takamatsu, Toshitsugu
Hatsumi, Masaaki


Kukishinden ryu happo hikenjutsu

Vuonna 1330 Japanin keisari Go Daigo oli vankina Kazan-inissä ruhtinaallisessa kesäpalatsissa Yoshinon vuorella. Kusunoki Masashige oli korkea-arvoinen lojalisti, jonka tehtäväksi lankesi keisarin paon järjestäminen. Hänellä oli palveluksessaan nuori, kuusitoistavuotias Yasushimaru Kurando, joka omasi tehtävään tarvittavia taitoja. Kogoshiman-niminen soturin avusti häntä tehtävässä.

Kurando onnistui soluttautuamaan linnaan pukeutumalla naiseksi. Paetessaan keisarin kanssa heidät huomattiin ja seuranneen taistelun aikana Kurandon naginatasta leikkautui terä irti, mutta hän jatkoi kuitenkin keisarin puolustamista pelkällä varrella ja voitti taistelun. Kurando ja Kogoshima saattoivat keisarin Kiotoon, jossa keisari antoi Kurandolle uuden nimen Kuki, koska tämä taisteli yhdeksän demonin tavoin. Tämän katsotaan olevan Kukishinden ryun alku, mutta menetelmillä, joita Kurando käytti, on pidempi tausta ja niiden uskotaan olevan kiinalaista alkuperää. Kuki-perhe oli vastuussa Japanin laivaston lippulaivan Nippon Marun ylläpitämisestä/komantamisesta ja koulussa on nähtävissä selkeitä vaikutteita merenkäynnistä. Perhe toimi Kumano Suigun laivaston komentajina. Koulun liikkumisessa painottuu yoroin eli panssarin käyttö.

 

Kukishinden ryun sôket

 

1. Izumo Kanja Yoshiteru
2. Izumo Koshiro Terunobu
3. Izumo Matsushiro Teruhide
4. Izumo Bungo Yoshiteru
5. Izumo Kanja Yoshitaka
6. Izumo Kanja Yoshiteru
7. Ohkuni Kisanata Kiyosumi
8. Tsutsumi Hakushi Mori Ritsuzan
9. Kuriyama Ukongen Nagafusa
10. Arima Kawachi No Suke Masayoshi
11. Ohkuni Kogenta Yukihisa
12. Kimura Ittosai Kanesuke
13. Arima Daisuke Tadaaki
14. Kazama Shinkuro Hidechika
15. Ohkuni Kihei Shigenobu, Genroku-kausi 1688
16. Otone Sakon Yasumasa
17. Otone Genpachi Yoshihide
18. Otone Gengoro Yasuhira
19. Awaji Nyudo Chikayasu
20. Kurama Kotaro Genshin
21. Ohkuni Izumo Mori Shigehiro, Kokwa-kausi 1844
22. Sugino Juheita Kanemitsu
23. Hisahara Genjuro Yoshitane
24. Hisahara Kotaro Nobuyoshi
25. Ishitani Takeoi Masatsugu s.1845 - k.1909
26. Ishitani Matsutaro Takekage
27. Takamatsu Toshitsugu Uoh s.1887 - k.1972
28. Hatsumi Masaaki s.1931 


Shinden Fudo ryu Dakentaijutsu

Koulun perustaja Izumo Kanja Yoshiteru osasi kiinalaista Kempo-nyrkkeilyä, jonka painotus näkyy koulussa. Koulun toinen sôke Minamoto Hachiman Tamenaria pidetään varsinaisena perustajana. Jossain vaiheessa hän pakeni Igaan.

Shinden Fudo ryun tärkeimpiä ominaisuuksia on luonnolisuuden tunne, joka näkyy koko koulussa. Shinden fudo ryu jakautuu kahteen kouluun: Dakentaijutsuun ja Jutaijutsuun, jotka ovat omia kokonaisuuksiaan. Dakentaijutsussa ei ole kamaeta juuri luonnollisuuden painottamiseksi. Osa Bujinkanin raskaista sotakenttäaseista on peräisin tästä koulusta. Kuki Takei Kukishin ryusta kuului myös Shinden Fudo ryuhun ja Judon kehittäjän Jigano Kanon korkea-arvoinen oppilas Takenaka Tetsunoke oli harjoitellut Shinden Fudo ryuta.

Toda Shinryuken Masamitsu, koulun 24:s sôke oli Takamatsun isoisä ja piti Dojonsa yläpuolella kylttiä  €Shinden Fudo ryu Dakentaijutsu €. Tämä oli ensimmäinen koulu, joka Takamatsulle opetettiin.

 

Toda Shinryukenin Dojossa olleessa kyltissä luki:

1.Tiedä, että kestävyys on vain savun tuprahdus.
2.Tiedä, että ihmisen tie on oikeus.
3.Unohda sydän, joka on ahne, helppo ja luottaa toisiin.
4.Surua ja vihamielisyyttä tulisi pitää luonnollisina, tulisi vain saavuttaa järkkymättömän sydämen valaistuminen.
5.Sydämessäsi älä koskaan jätä uskollisuutta ja vanhempien ja esi-isien kunnioitusta. Kunnostaudu merkittävästi kynän ja miekan tiellä.

 

Nämä ovat Dojon laki.

Uusi vuosi, Meiji 23 (1891)
Toda Shinryuken Masamitsu

 

Shinden fudo ryun sôket:

Ikai
Hogenbo, Tesshin
Sakabe, Tendo
1.Izumo, Kanja Yoshiteru (Kumano), Yeikyu-kausi (1113)
2.Minamoto, Hachiman Tamenari, Genyei-kausi (1118)
3.Minamoto, Hachiro Tameyoshi, Hogen-kausi (1156)
4.Mizuhara, Kuro Yoshinari, Genkyu-kausi (1204)
5.Mugaibo, Shinnen, Tempuku-kausi (1233)
6.Ohkuni, Zenhachiro Yoshinobu, Bunyie-kausi (1264)
7.Hata, Saburo Sasukeyasu
8.Kotani, Yuhachiro Nobuchika, Geboko-kausi (1321 or 1331)
9.Kaneko, Jinsuke Yoshikiyo, Shohei-kausi (1346)
10.Tajima, Genkoro Nariyoshi, Genchu-kausi (1384)
11.Kammon, Kokanja Yoshikane, Shocho-kausi (1428)
12.Kimura, Hozen, Kwancho-kausi (1460)
13.Ibuki, Yoshihaha, Bummei-kausi (1469)
14.Otsuka, Hakushi Nyudo Tadamori, Yeisho-kausi (1504)
15.Otsuka, Daikuro Tadahide, Taiyei-kausi (1522)
16.Abe, Muga, Tensho-kausi (1573)
17.Koga, Taro Kyokokaku, Tensho-kausi (1573)
18.Katayama, Hokinokami Mori Hisayasu, Bunroku-kausi (1592)
19.Shindo, Unsai, Kwanyei-kausi (1624-1644)
20.Odagiri, Tohyoe Yoshihiso, Kwanyei-kausi (1624-1644)
21.Iida, Jubee Tameyoshi, Meiwa-kausi (1764)
22.Mori, Genroku Masahide, Bunkwa-kausi (1804)
23.Toyota, Jubei Mitsuyoshi, Keiyo-kausi (1865)
24.Toda, Shinryuken Masamitsu (Kobe), Meiji-kausi (1824 - 1909)
25.Takamatsu, Toshitsugu (Nara), Taisho-kausi (1909) (s.1888 - k.1972)
26.Hatsumi, Masaaki (Noda), Showa-kausi (1968) (s. 1931 -)


Koto ryu koppo jutsu

Koulun ensimmäinen sôke oli Sakagami Taro Kunishige, joka järjesti sarjan tekniikoita Koto ryu -kouluksi. Hän oli myös Gyokko ryun sôke. Uskotaan, että varhainen Koto ryu saapui Japaniin Kiinasta Korean kautta Chan Basho -nimisen kiinalaisen soturimunkin tuomana, ja kului monta sataa vuotta ennen kuin tyyli siirtyi Kunishigelle. Pian koulun järjestämisen jälkeen sôkeksi tuli kuuluisa ninja Momotshi Sandayu, joka oli myös legendan mukaan opettanut ninjutsua kuuluisalle rosvolle Ishikawa Gaemonille. Gyokko ryu ja Koto ryu ovat kulkeneet aina yhdessä ja muodastavat täyden taistelujärjestelmän. Koppojutsu tarkoittaa rakenteen murskausta. Tästä tyylistä tulee yksi Bujinkanin kyosho eli vitaalipistekartta.

 

Koto ryun sôket

1. Sakagami, Taro Kunishige, Tembun-kausi (1532)
2. Sakagami, (Bando) Minamoto Masahide, Tembun-kausi (1532)
3. Sogyokkan, Ritsushi, Tembun-kausi (1532)
4. Toda, Sakyo Ishinsai, Tembun-kausi (1532)
5. Momochi, Sandayu I, Tembun-kausi (1532) (k.1581)
6. Momochi, Sandayu II, Tensho-kausi (1573)
7. Momochi, Tanba Yasumitsu, Bunroku-kausi (1595)
8. Momochi, Taro Saemon, Genna-kausi (1615)
9. Toda, Seiryu Nobutsuna, Kwanyei-kausi (1624)
10. Toda, Fudo Nobuchika, Manji-kausi (1658)
11. Toda, Kangoro Nobuyasu, Tenna-kausi (1681)
12. Toda, Eisaburo Nobumasa, Hoyei-kausi (1704)
13. Toda, Shingoro Masayoshi, Shotoku-kausi (1711)
14. Toda, Daigoro Masayoshi, Gembun-kausi(1736)
15. Toda, Daisaburo Chikashige, Bunkwa-kausi (1804)
16. Toda, Shinryuken Masamitsu (Kobe) 1824-1908
17. Takamatsu, Toshitsugu Uoh (Nara) Taisho (1909) (s. 1887 - k.1972)
18. Hatsumi, Masaaki (Noda) Showa (1968) (s.1931 - )

 

 

 


Gikan ryu koppo jutsu

Gikan ryun perustaja oli Uryu Gikanbo, joka oli Kawachi no Kunin Daimio eli Kawachin linnan herra. Gikan ryu on kehittynyt silloin laajalle levinneestä Gyokko ryu Shitojutsusta (myöhemmin Kosshijutsu). Sanotaan, että Uryu Gikanbon iskut olivat niin voimakkaita, että hän pystyi rikkomaan miekan terän kahtia.

Kymmenes sôke Uryu Gikan osallistui taisteluun nimeltä Tenchigumi no Ran 17 elokuuta 1863. Hän taisteli keisarin armeijassa ja taistelun aikana haavoittui musketin osumasta olkapäähänsä. Väsyttyään liikaa taistelussa hän vetäytyi läheiselle temppelille. Siellä hän tapasi Ishitani Takeoi Masatsugun, joka oli Kukishinden ryun sôke.

Gikan ryu on siitä erikoinen koulu, ettei se sisällä katoja (liikesarjoja), ja koulu on tunnettu myös leveistä kamaesta (asennoista). Takamatsu myönsi Gikan ryun sôke arvon alunperin Akimoto Fumiolle (14:sta sôke), joka kuoli onnettomuudessa. Arvon palauduttua takaisin Takamatsulle myönsi hän sen Hatsumille tehden tästä 15. sôken.

 

 

Gikan ryun sôket

Uryu Hangan Gikanbo, Yeiroku-kausi (1558-1570)
Uryu Yoshimitsu, Tensho-kausi (1573-1592)
Uryu Yoshimori, Kan-ei-kausi (1624-1644)
Uryu Yoshichika, Kambun-kausi (1661-1673)
Uryu Yoshitaka, Genroku-kausi (1688-1704)
Uryu Yoshihide, Horeki-kausi (1751-1764)
Uryu Yoshimori, Kansei-kausi (1789-1801)
Uryu Yoshiaki, Tenpo-kausi (1830-1844)
Uryu Yoshiyasu, Bunkyu-kausi (1861-1864)
Uryu Gikan, Keiko-kausi (1865-1868)
Ishitani Takeoi Masatsugu (kuoli n. 1905)
Ishitani Matsutaro Takekage (kuoli n. 1911)
Takamatsu Toshitsugu Uoh (s.1887 - k.1972)
Akimoto Fumio (kuoli n. 1962)
Hatsumi Masaaki (s. 1931 - )

 


Tagaki Yoshin ryu jutaijutsu

Fumigata Yama -alueella Miyagissa eli 1569 Uryu-niminen vuoristopappi, joka oli asiantuntija shurikenissa, bojutsussa, yarissa, naginatassa ja taijutsussa, jotka olivat peräisin Amatsu Tatara Rinpo Hiden Makimonosta. Uryu oli vaelteleva taolaispappi, joka opetteli myös Sessho hiden no jutsua, joka tunnetaan myös nimellä Juppou sessho no jutsu. Hän opetti järjestelmänsä Ito Ki-i Morisatadalle, joka tunnetaan myös nimellä Ito Sukesada ja joka oli aikanaan kuuluisa bushi ja Itto ryu kenko ryun perustaja.

Ito oli tunnettu keihäs- ja naginata-tekniikoistaan. Hän lisäsi hambon, kenin ja kodachin (shoto) Uryun opetuksiin muodostaen tekniikat, joista Tagaki Yoshin ryu tulisi kehittymään. Hän opetti ne Tagaki Oriuemon Shigenobulle, joka oli 16-vuotias aloittaessaan harjoittelun ja sai Menkyo Kaidenin (päästötodistuksen) 20-vuotiaana. Eräs toinen Oriuemonin opettajista, Danemon Muto, oli Kyochi ryu -nimisen yari-tyylin opettaja.

Tagaki Oriuemon Shigenobu oli 1695 kuuden taistelulajin shihan Imperiaalisessa henkivartiostossa, ja hän on Tagaki Yoshin ryun perustaja. Shigenobun isän kimppuun hyökättiin pimeällä kujalla ja hänet tapettiin. Shigenobu kosti isäsä kuoleman ja muistaen tämän neuvon  €paju on joustava mutta korkea puu halkeaa € hän muutti nimensä Tagakiksi (ennen tätä hän oli Umon). Hän paransi ja järjesti oppimansa tekniikat uudelleen Tagaki Yoshin ryuksi. Yo tarjoittaa pajua ja shin sydäntä.

1600-luvulla Yagua ryu oli shogunaatin suosima miekkatyyli ja Tagaki järjesti monta haasteottelua heitä vastaan. Erään ottelun Yagua Tajima no Kamia vastaan hän hävisi. Tämä häiritsi häntä niin, että hän vannoi harjoittelevansa 37 päivää ilman taukoa saadakseen ymmärrystä. Hän meni Kuruma-vuorelle harjoittelemaan ja 37 päivän päästä hän näki unen, jossa hän taisteli keihäällä tiikeriä vastaan; hän tähtäsi keihäällä tiikerin kasvoja, mutta sitten musta pilvi peitti hänen näkönsä ja uni loppui. Hän tulkitsi unen opettaneen hänelle näön tärkeydestä. Palattuaan hän järjesti uuden ottelun Tajiman kanssa tällä kertaa tähdäten tämän silmiin. Tajima huomasi, että he kumpikin kuolisivat jos jatkaisivat, joten he sopivat ottelun tasapeliksi. Oriuemon oli tällöin 23-vuotias.

Seuraava sôke Takagi Umannosuke Shigetada Kehitti koulua lisää ja opetti sitä laajasti. Hän tutustui myös Zen-buddhalaisuuteen. Vanhempana hän vietti 100 päivää rukoillen. Hän näki merkkejä kamilta lumen alla painuneen pajun muodossa. Tämän näyn perusteella hän kehitti sarjan jujutsu-katoja. Hän kuoli 80-vuotiaana. Häneltä on peräisin Hon Tai Tagaki Yoshin ryu, joka on vielä nykyäänkin Bujinkanin ulkopuolella harjoiteltava haara. Umennosuken poika ja seuravaa sôke Takai Gennoshin Higesshige nimesi koulun uudestaan Takagi Yoshin ryuksi ja ystävystyi Kukishin ja Chosui ryun sôken Ohkuni Kihei Shigenobun kanssa haasteottelusarjan jälkeen. Takagin Yoshin ryun taijutsu osoittautui paremmaksi, mutta Kukishinin Bojutsu voitti Tagakin. Sôket opettelivat toistensa järjestelmät ja kumpikin muokkasi kouluaan niin, että Kukishin taijutsu tulee pitkälti Tagaki Yoshin ryusta ja Takagi Yoshin ryun bojutsu tulee Kukishinistä. Gennoshin sairastui ja ennen kuolemaansa pyysi Ohkunia jatkamaan yhdistyneitten järjestelmien opettamista. Ohkuni nimesi koulut Hon Tai Tagaki Yoshin ryuksi ja Hon Tai Kukishin ryuksi (myöhemmin Kukishinden ryu).

Yagi Jigero Hisayashi, joka oli 13. sôke, opetti useaa samuraita, mutta jakoi vain kolme Menkyo Kaidenia. Alunperin hän myönsi vain kaksi: Ishibashille ja Mizutalle. Ollessaan kävelyllä Ishitani ryntäsi häntä kohti miekka vedettynä. Yagi pakeni viereiseen taloon, jossa hän repäisi palan puuta ja heitti sen Ishitania kohti paetakseen. Seuraavana iltana Ishitani saapui harjoituksiin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Yagi vei hänet takahuoneeseen ja antoi hänelle Tagaki Yoshin ryun Menkyo Kaidenit ja kysyi:  €jos olisin kuollut, niin kuka antaisi nämä sinulle €?

Ishitani avasi seitsemän Tagaki Yoshin ryu dojoa, joissa hän kierteli opettajana. Hän oli todennäköisesti ronin ja tienasi elantonsa myöntämällä vyöarvoja kouluissaan. Siihen aikaan se oli hyvin yleinen käytäntö, koska sotia ei juurikaan ollut, ja sotilaita tarvittiin paljon vähemmän kun ennen. Itse asiassa useimmat japanilaiset koulut järjestettiin opetuskokonaisuuksiksi rauhan aikana 1600-luvulta eteenpäin, jotta mestarit saisivat tienattua rahaa juuri diplomeiden myöntämisestä.

Ishitanin poika Ishitani Matsutaro oli Takamatsun opettaja ja hänen kuollessaan Takamatsu oli hänen kanssaan. Tämä pyysi Takamatsua lähettämään kopiot Tagaki Yoshin ryu -kääröistä Kakuno Hachiheitalle, joka avasi dojon Hon Tai Yoshin ryu -nimellä. Kyseinen tyyli on aikojen kuluessa levinnyt laajalle ja siitä löytyy nykyään useita eri variaatioita Bujinkanin ulkopuoleltakin. Takamatsukin antoi Menkyo Kaidenit koulusta Hatsumin lisäksi monelle muulle oppilaalleen.

Takagi Yoshin ryu -tekniikat ovat siitä erikoisia, etteivät ne anna vastustajalle mahdollisuutta tehdä ukemia. Tekniikoissa näkyy vahvasti koulun henkivartijatausta ja sisätiloihin suunnitellut tekniikat.

 

Tagaki Yoshin ryun sôket

Uryu
Ito Kii Sukesada
Takagi, Oriuemon Shigenobu (s.1625 - k.1711)
Takagi, Umannosuke Shigesada (s.1655 - k.1746)
Takagi, Gennoshin Hideshige (k. 1702)
Ohkuni, Kihei Shigenobu, Genroku-kausi (1688)
Ohkuni, Yakuburo Nobutoshi
Ohkuni, Tarodayu Tadanobu
Ohkuni, Kihei Yoshisada
Ohkuni, Yozaemon Yoshisada
Nakayama, Jinnai Sadahide
Ohkuni, Takezaemon Hidenobu
Nakayama, Kaemon Sadasaka
Ohkuni, Kamahura Hidetoshi
Yagi, Ikugoro Hisayashi, Tempo-kausi (1830-1844)
Fujita, Fujigoro Hisayoshi
Mizuta, Yoshitaro Tadefusa
Takamatsu, Toshitsugu Uoh (s. 1887 - k. 1972)
Hatsumi, Masaaki (s.1931 - )


Kumogakure ryu ninpo taijutsu

Koulukunnan perustaja Iga Heinaizaemon Ienaga tunnettiin myös nimellä Kumogakure Hoshi.

Sanotaan, että Denshoissa eli koulun kirjallisessa kuvauksessa mainitaan ninja nimeltä Sarutobi Sasuke, jonka uskotaan kuuluneen kouluun. Hän käytti kamayaria (koukkukeihäs) hyppiäkseen puusta toiseen asettamalla keihään koukun oksalle ja liikkumalla apinan tavoin puissa. Koulun erikoisase on kamayari, jota voitiin käyttää aseista riisumiseen ja vastustajan sitomiseen normaalien keihästekniikoiden lisäksi. Koulussa käytettin hupun sijasta demoninaamiota, jolla oli psykologisen vaikutuksen lisäksi mahdollista tehdä kikaku ken -isku. Iga Heinaizaemon poika Kami Hattori Heitaro Koreyuki oli Hattori Hanzon esi-isä. Kumogakure ryun taijutsussa on tyypillistä kadota vastustajan hyökätessä.

 

 

Kumogakure ryun sôket

Iga Heinaizaemon no jo Ienaga, Tenmon-kausi (1532-1554)
Toda Sagenta Nobufusa
Toda Gohei Nobunaga
Toda Noriyoshi
Toda Seiryu Nobutsuna, Kwanyei-kausi (1624-1644)
Toda Fudo Nobuchika, Manji-kausi (1658-1681)
Toda Kangoro Nobuyasu, Tenna-kausi (1681-1704)
Toda Eisaburo Nobumasa, Hoyei-kausi (1704-1711)
Toda Shingoro Masayoshi, Gembun-kausi (1736-1764)
Toda Daigoro Chikahide, Meiwa-kausi (1764-1804)
Toda Daisaburo Chikashige, Bunkwa-kausi (1804-1818)
Toda Shinryuken Masamitsu (s.1824 - k.1909)
Takamatsu Toshitsugu (s.1887 - k.1972)
Hatsumi Masaaki (s.1931 - )

 

 

 

 


Gyokushin ryu ninpo taijutsu

Koulun perustajalla Sasaki Goemonilla oli todennäköisesti taustaa Gyokko ryustä. Hänen poikansa Sasaki Gendayu oli Kishun Daimion palveluksessa ja hänelle maksettiin 200 kokua vuodessa (yksi koku on yhden vuoden riisin arvo), mutta myöhemmin palkkio nostettiin 400:an kokuun. Hän oli todennäköisesti kunnostautunut Gyokko ryussa niin kuin isänsä. Gokusiniä opetettiin Kishussa ja Takedassa. Joskus 1600-luvulla tyyli siirtyi Todalle ja tuli kontaktiin Togakure ryun kanssa. Gyokushin tunnetaan nagewa (naru/lasso) -tekniikoista.



Gyokushin ryun sôket

1. Sasaki Goeman Teruyoshi
2. Sasaki Gendayu Sadayasu
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11. Toda Seiryu Nobutsuna, Kwanyei-kausi (1624-1644)
12. Toda Fudo Nobuchika, Manji-kausi (1658-1681)
13. Toda Kangoro Nobuyasu, Tenna-kausi (1681-1704)
14. Toda Eisaburo Nobumasa, Hoyei-kausi (1704-1711)
15. Toda Shinbei Masachika, Shotoku-kausi (1711-1736)
16. Toda Shingoro Masayoshi, Gembun-kausi (1736-1764)
16. Toda Daigoro Chikahide, Meiwa-kausi (1764-1804)
17. Toda Daisaburo Chikashige, Bunkwa-kausi (1804-1818)
18. Toda Shinryuken Masamitsu (s.1824 - k.1909)
19. Takamatsu Toshitsugu (s.1887 - k.1972)
20. Hatsumi Masaaki (s.1931 - )

Erick Ellison
 
Näytökset
Ei tapahtumia
Tulevia leirejä
02.12.-03.12.2014
Shihan Elias Krzywacki Helsingissä
---
05.12.-07.12.2014
Pikkujoululeiri
---
Muuta mielenkiintoista:
Mainospalkki